Ilmalämpöpumpusta kannattaa ottaa kaikki irti käyttämällä ja huoltamalla oikein.

Ilmalämpöpumpulla saa katettua jopa yli 50 prosenttia omakotitalon lämmitystarpeesta. Parhaassa tapauksessa öljy- tai sähkölämmitystä ei tarvita ollenkaan, jos käytössä on lisäksi varaava takka. Mutta jotta pumpusta saa kaikki hyödyt irti, sitä pitää käyttää oikein.

Näin ei ole läheskään aina. Syy on usein käyttäjässä, jos lämpöpumpun hyödyt eivät vastaa odotuksia. Ymmärrys laitteesta on joskus aika vähäistä. Ei välttämättä edes tiedetä, voiko sillä jäähdyttää vai myös lämmittää.

Asennusliike vastaa siitä, että laite asennetaan ja toimii oikein. Myyjän on puolestaan kerrottava kuluttajalle kaikki ostopäätöksen kannalta olennaiset tiedot tuotteesta. Käyttäjästä on kuitenkin lopulta paljon kiinni, minkä verran pumpulla säästää sähkölaskuissa.

1 Puhdista säännöllisesti

Ilmalämpöpumppu koostuu sisä- ja ulkoyksiköistä, ja molempia pitää huoltaa säännöllisesti.

Käyttäjän vastuulla on huolehtia, että sisäyksikön suodattimet ovat puhtaat. Sama koskee joissakin malleissa olevaa ionisaattoria, joka puhdistaa sisäilmaa. Likaantunut karkeasuodatin heikentää laitteen tehoa ja hyötysuhdetta. Sen likaisuutta kannattaa seurata erityisesti ensimmäisenä vuotena laitteen hankinnan jälkeen, koska se auttaa löytämään sopivan puhdistusvälin. Sopiva puhdistusväli vaihtelee talouksittain. Siihen vaikuttaa esimerkiksi se, onko talossa kotieläimiä. Suodattimien puhdistus voi olla tarpeen noin kuukauden välein.

Suodattimet voi imuroida tai pestä lämpimällä vedellä. Niiden on annettava kuivua ennen laittamista takaisin. Puhdistusta vaatii myös sisäyksikön kennosto, joka löytyy suodattimien alta. Se voi kerätä likaa ja rasvaa, ja likaantunut kennosto heikentää pumpun hyötysuhdetta ja voi lyhentää laitteen käyttöikää. Kennoston voi pestä itsekin, mutta parempi huollattaa se ammattilaisella.

Ulkoyksikkö on yleensä melko huoltovapaa laite. Roskat kannattaa kuitenkin siivota pois puhaltimen ympäriltä, ja jos laitteeseen on asennettu sulatusvesikaukalo, etenkin syksyllä on hyvä katsoa, etteivät puista putoavat lehdet tuki allasta. Sulatusvesistä voi talven mittaan kertyä ulkoyksikön alle jääkeko. Se ei ole vaarallista vaan päinvastoin. Mitä enemmän jäätä, sitä tehokkaammin laite toimii. Ulkoyksikön pohjaan asti yltävä jää on kuitenkin poistettava, ettei se riko laitetta. Lumen ja jään kertymistä ulkoyksikköön kannattaa muutenkin seurata talviaikaan. Ulkoyksikkö sulattaa itse itsensä, mutta kova tuuli ja lumimyräkkä voivat kerryttää laitteeseen jäätä. Jään voi poistaa kaatamalla ulkoyksikköön kuumaa vettä. Ensin kannattaa kuitenkin pysäyttää pumppu, muuten voi saada niskaansa kuuman suihkun.

2 Älä arastele käytössä

Älä himmaile vaan aja kovaa. Ilmalämpöpumppu on tehty kestämään kovaa puhallinnopeutta, ja mitä kovempi nopeus, sitä enemmän laite siirtää energiaa ulkoilmasta sisälle. Moni kuitenkin kainostelee pumpun käytössä, koska sen kuvitellaan syövän sähköä. Toki kova puhallus pitää myös jonkin verran ääntä ja lisää vedon tunnetta. Pumpun tuottama energia on kuitenkin halpaa, kolme kertaa halvempaa kuin sähköpatterien. Puhaltimen teho on vain muutamia kymmeniä watteja, ei sen kulutusta tarvitse murehtia. Puhallinnopeus vaikuttaa myös siihen, miten lämpö liikkuu talossa. Etenkin jos toisena lämmönlähteenä käytetään takkaa, puhallin auttaa levittämään lämmön tasaisesti huoneisiin. Lisäksi ilmalämpöpumppu purkaa lämmön pystykerrostumaa, koska se puhaltaa lattiaa päin. Lämpö siis leviää tasaisesti ympäri huushollia.

Kun ilmalämpöpumpulla korvataan toista lämmitysmuotoa, toisen lämmönlähteen termostaatti kannattaa säätää paria kolmea astetta viileämmäksi kuin lämpöpumpun. Tämä koskee esimerkiksi sähköpattereita. Jos sähköpatterit ovat vanhat ja niiden säätötarkkuus on heikko, voi olla hyödyllistä uusia ne. Muuten ne osallistuvat suotta lämmitykseen, kun se voidaan tehdä ilmalämpöpumpulla.

3 Älä sammuta turhaan

Pitääkö pumppu sammuttaa kovilla pakkasilla? Vastaus: ei tarvitse, mutta paukkupakkasilla laitteen lämpöteho laskee. Nykyisiä ilmalämpöpumppuja ei tarvitse sammuttaa kovillakaan pakkasilla. Tarvittaessa laite sammuttaa itse itsensä. Vanhempien mallien kohdalla kannattaa kuitenkin tarkistaa käyttöohjeista, onko laitteen käytölle annettu jokin pakkasraja. Jos laite kuitenkin sammutetaan pakkasella, sitä ei yleensä kannata käynnistää uudelleen ennen sään lauhtumista. Laite jäähtyy nopeasti, ja kylmäkäynnistys kovassa, alle -25 asteen pakkasessa voi vaurioittaa pumpun osia niiden lämmetessä uudelleen.

Ulkoyksikössä on useimmiten sulatusvastus, mutta joissakin malleissa ulkoyksikköä sulatetaan sisäilmalla. Esimerkiksi kesämökin lämmityksessä kannattaa huomioida, että alle 10-asteisessa sisälämpötilassa lämpöä ei välttämättä riitä ulkoyksikön sulatukseen. Lämpöpumppu kannattaa pitää päällä silloinkin, kun takassa pidetään tulta, koska puhallin jakaa lämmön tasaisemmin asuntoon. Automaattitila kannattaa kuitenkin kytkeä pois päältä, ettei laite ala turhaan jäähdyttämään asuntoa.

4 Huollata ammattilaisella

Ilmalämpöpumpun perushuolto onnistuu kotikonstein, mutta laite kannattaa tarvittaessa tarkistuttaa ja huollattaa ammattilaisella. Jos kylmäpiiriin kosketaan, huolto tulee tilata yritykseltä, jolla on Tukesin myöntämä kylmälaiteliiketodistus. Kylmäaineiden käsittely on luvanvaraista työtä, ja myös sähköosien, kuten kompressorin ja elektroniikan, sorkkiminen on syytä jättää ammattilaiselle. Ammattihuolto voi olla tarpeen myös, jos sisäyksikön kennosto on erityisen likainen, laite ei toimi normaalisti, ulkoyksikkö jäätyy jatkuvasti tai laite pitää outoa ääntä.

5 Hyödynnä automatiikkaa

Jos omakotitalon lämmittäjällä on pörssisähkösopimus tai kulutusvaikutuksen huomioiva hybridisopimus, ilmalämpöpumpun käyttöä voi optimoida automatiikalla. Sen avulla lämmitystä voidaan painottaa pörssisähkön edullisempiin tunteihin. Wi-fi-etäohjaus on nykyisissä ilmalämpöpumpuissa joko lisävaruste tai sisään rakennettu ominaisuus. Etäohjaus ei vielä suoraan mahdollista pörssihintaan sidottua automaattiohjausta, vaan vaatii käyttäjältä hintaseurantaa ja lämmityksen ajastusta. Etäohjattavaan laitteeseen voi kuitenkin saada automatiikkaa lisäpalveluna joko kolmannelta osapuolelta tai lämpöpumpun valmistajalta.

Älyohjausjärjestelmiä ovat tuoneet markkinoille monet kotimaiset palveluntarjoajat. Osa niistä on maksuttomia. Palvelu ei yleensä vaadi sähköasennuksia. Markkinoilla on myös sähköpörssidataa hyödyntäviä älykotijärjestelmiä, joihin ilmalämpöpumppu voidaan integroida.

6 Huomioi käyttöikä

Ajallaan huollettu lämpöpumppukin tulee ennen pitkää elinkaarensa päähän. Ilmalämpöpumpun käyttöikä on Suomen olosuhteissa suunnilleen 15 vuotta. Kovat sääolot ja jatkuva käyttö maksimitehoilla voivat lyhentää käyttöikää. Merkkinä käyttöiän loppumisesta on yleensä se, että joku paikka hajoaa. Se voi olla esimerkiksi laitteen automaatio tai puhallin, tai sitten tulee vuoto. Laite lakkaa lämmittämästä. Kompressorin hajoaminen on aika harvinaista. Jos ilmalämpöpumpulla alkaa olla paljon ikää, vaihto uuteen voi olla järkevää siksikin, että uusi on todennäköisesti vähän tehokkaampi ja hiljaisempi tai siinä on enemmän ominaisuuksia.

7 Paljonko ilmalämpöpumpulla säästää

Laitteiden vuosilämpökerroin eli SCOP oli aikanaan tehdysssä VTTn tutkimuksessa noin 2,2–3,4. SCOP-arvo kuvaa, paljonko lämpöä ilmalämpöpumppu tuottaa suhteessa käyttämäänsä sähköenergiaan yhden lämmityskauden aikana. Jos arvo on 2, laite tuottaa kaksi kilowattia lämpöä yhdellä kilowatilla ostettua sähköenergiaa. Pumppujen lämpökertoimet (COP) ovat jonkin verran kehittyneet viimeisten 5–10 vuoden aikana. COP-arvo kertoo, kuinka tehokkaasti laite muuttaa kuluttamansa sähköenergian lämpöenergiaksi, mutta ei huomioi lämmityskausien vaihteluja. Ihmiset ovat oppineet käyttämään lämpöpumppujaan tehokkaammin, kun tietoa ja kokemusta on karttunut. Ilmalämpöpumppuja osataan käyttää paremmin esimerkiksi yhdessä polttopuiden kanssa. Yksi säästää yhdellä pumpulla 3 000 kilowattituntia vuodessa, joku toinen 8 000. Haarukka on iso ja riippuvainen siitä kuinka isosta kakusta säästetään, miten lämpö saadaan jakaantumaan, millainen talvi ja kuinka hienoa laitetta, ilmalämpöpumppua käytetään.

Jussi Hirvonen

toiminnanjohtaja

Suomen Lämpöpumppuyhdistys SULPU ry

jussi.hirvonen@sulpu.fi, 050 5002751